Suur-Saimaan Ajot 60-luvulta tähän päivään
Suur-Saimaan Ajojen historia alkoi Puumalassa vuonna
1968 järjestetyistä matkavenekilpailuista. Ensimmäisinä vuosina
kilpailureitti kulki Puumalasta Anttolan kautta Mikkeliin ensimmäiselle
tauko- ja tankkausetapille. Sieltä ajoreitti suuntautui toiselle pysähdys- ja
tankkauspisteelle Lappeenrantaan. Lappeenrannasta reitti jatkui Imatran
välietapin kautta takaisin Puumalaan. Reitin pituus oli alkuaikoina 315 kilometriä,
mutta vuosien saatossa sitä lyhennettiin Puumalasta Lappeenrannan ja Imatran
kautta ajettavaksi matkavenekilpailuksi.
Suur-Saimaan ajoja järjestettiin 1960-luvun lopulta aina 1980-luvulle asti.
Vuonna 1974 ajot olivat vaakalaudalla, sillä öljykriisin takia valtiovalta
pyrki voimakkaasti rajoittamaan moottoriurheilua.

KUVA 1. Suur-Saimaan
ajot 1968. Clastron V 150. Mercury 1000 vm.1965. P ja E Tuunanen
VENEIDEN KIRJOA
Alkuaikoina kilpailuluokkia oli kirjava määrä. Pienimmät veneet olivat
autotallirakentajien itse valmistamia ”vanerimäkäriä" 14-hevosvoimaisine
moottoreineen, suurimmat puhdasverisiä isoja 150-hevosvoimaisilla
perämoottoreilla varustettuja suippokeulaisia, lasikuidusta valmistettuja
kilpaveneitä.

KUVA 2. Suur-Saimaan
ajot 1968. Lars Reivonen. Finnstar 19. Evinrude 115
ARGOJEN KULTA-AIKAA
1970-luvun alkuvuosina matkakilpaveneilyyn tuli uutta nopeampaa venekalustoa,
kun Tamperelaiset Fabritiuksen veljekset toivat mukaan itse suunnittelemansa
ja rakentamansa lasikuituisen ja nopeakulkuisen Argo -veneen. Argojen
keveyden ja onnistuneen pohjamuodon vuoksi se oli nopeampi, kuin monien
muiden kisaajien usein mökkiveneistä riisuttujen kilpaversioiden vauhti. 1970-luvun
puoliväli oli Argojen kulta-aikaa, kun useimpien eri luokkien mestaruudet
tulivat nimenomaan Argoilla.

KUVA 3. Pentti
Ja Harry Fabritiuksen ensimmäinen Argo. Vaneria Mercury 50. Suur-Saimaan ajot
v.1969. Luokka E
OSALLISTUJIEN JA KALUSTON KEHITYS
Parhaimpina vuosinaan Suur-Saimaan Ajot keräsivät pitkälle toista sataa venekuntaa
eri luokissa. 1970-luvun loppupuolella Suur-Saimaan Ajojen osallistujamäärät
kokivat kuitenkin voimakkaan vähenemisen, kun erityisesti kilpailukäyttöön
tehtyjen moottoreiden ja niihin erikoistuneiden kuljettajien kallis ja
ylivoimaisempi kalusto sai perinteisillä moottoreilla ajavat kuljettajat
luopumaan kisaamisesta.

KUVA 4. Suur-Saimaan
ajot 1971. Timo Mäkisen Colt Flipper catamaran ja 2x Mercury 1250bp
Ajojen historian loppupuolella kilpailu oli lähinnä moottorien
erikoiskilpaversioilla ajavien kuljettajien keskinäistä osallistumista. Ajamisen
kalleuden ja vähentyneiden veneiden osallistujamäärien vuoksi ajoja ei enää
järjestetty vuoden 1981 jälkeen. Muualla Suomessa oli ja on kuitenkin ollut
matkavenekilpailuja joka vuosi ja nykyään myös Saimaalla järjestetään
matkakisoja parin kolmen vuoden välein, lähinnä Imatran veneurheilijoiden
toimesta.

KUVA 5. Tauno
Laulainen ja Cat #Z-323
MUISTOJEN SUUR-SAIMAAN AJOT
Nykyisin järjestettävät Muistojen Suur-Saimaan Ajot on vanhojen Suur-Saimaan Ajojen
hengessä ajettava vuosittainen kokoontumisajo nopeahkoille moottoriveneille. Tapahtuma
tuo esiin ajojen historiaa nykyhetken trendeillä terästettynä.
|