MSSA-ajot

Suur-Saimaan Ajot 60-luvulta tähän päivään

 Suur-Saimaan ajot 1968. Clastron V 150. Mercury 1000 vm.1965. P ja E Tuunanen
Suur-Saimaan ajot 1968. Clastron V 150. Mercury 1000 vm.1965. P ja E Tuunanen

Suur-Saimaan Ajojen historia alkoi Puumalassa vuonna 1968 järjestetyistä matkavenekilpailuista. Ensimmäisinä vuosina kilpailureitti kulki Puumalasta Anttolan kautta Mikkeliin ensimmäiselle tauko- ja tankkausetapille. Sieltä ajoreitti suuntautui toiselle pysähdys- ja tankkauspisteelle Lappeenrantaan. Lappeenrannasta reitti jatkui Imatran välietapin kautta takaisin Puumalaan. Reitin pituus oli alkuaikoina 315 kilometriä, mutta vuosien saatossa sitä lyhennettiin Puumalasta Lappeenrannan ja Imatran kautta ajettavaksi matkavenekilpailuksi.

 

Suur-Saimaan ajoja järjestettiin 1960-luvun lopulta aina 1980-luvulle asti. Vuonna 1974 ajot olivat vaakalaudalla, sillä öljykriisin takia valtiovalta pyrki voimakkaasti rajoittamaan moottoriurheilua.

 

VENEIDEN KIRJOA

Suur-Saimaan ajot 1968. Lars Reivonen. Finnstar 19. Evinrude 115
Suur-Saimaan ajot 1968. Lars Reivonen. Finnstar 19. Evinrude 115

Alkuaikoina kilpailuluokkia oli kirjava määrä. Pienimmät veneet olivat autotallirakentajien itse valmistamia ”vanerimäkäriä” 14-hevosvoimaisine moottoreineen, suurimmat puhdasverisiä isoja 150-hevosvoimaisilla perämoottoreilla varustettuja suippokeulaisia, lasikuidusta valmistettuja kilpaveneitä.

ARGOJEN KULTA-AIKAA

Pentti Ja Harry Fabritiuksen ensimmäinen Argo. Vaneria Mercury 50. Suur-Saimaan ajot v.1969. Luokka E
Pentti Ja Harry Fabritiuksen ensimmäinen Argo. Vaneria Mercury 50. Suur-Saimaan ajot v.1969. Luokka E

1970-luvun alkuvuosina matkakilpaveneilyyn tuli uutta nopeampaa venekalustoa, kun Tamperelaiset Fabritiuksen veljekset toivat mukaan itse suunnittelemansa ja rakentamansa lasikuituisen ja nopeakulkuisen Argo -veneen. Argojen keveyden ja onnistuneen pohjamuodon vuoksi se oli nopeampi, kuin monien muiden kisaajien usein mökkiveneistä riisuttujen kilpaversioiden vauhti. 1970-luvun puoliväli oli Argojen kulta-aikaa, kun useimpien eri luokkien mestaruudet tulivat nimenomaan Argoilla.

OSALLISTUJIEN JA KALUSTON KEHITYS

Suur-Saimaan ajot 1971. Timo Mäkisen Colt Flipper catamaran ja 2x Mercury
Suur-Saimaan ajot 1971. Timo Mäkisen Colt Flipper catamaran ja 2x Mercury

Parhaimpina vuosinaan Suur-Saimaan Ajot keräsivät pitkälle toista sataa venekuntaa eri luokissa. 1970-luvun loppupuolella Suur-Saimaan Ajojen osallistujamäärät kokivat kuitenkin voimakkaan vähenemisen, kun erityisesti kilpailukäyttöön tehtyjen moottoreiden ja niihin erikoistuneiden kuljettajien kallis ja ylivoimaisempi kalusto sai perinteisillä moottoreilla ajavat kuljettajat luopumaan kisaamisesta.

Tauno Laulainen ja Cat #Z-323
Tauno Laulainen ja Cat #Z-323

Ajojen historian loppupuolella kilpailu oli lähinnä moottorien erikoiskilpaversioilla ajavien kuljettajien keskinäistä osallistumista. Ajamisen kalleuden ja vähentyneiden veneiden osallistujamäärien vuoksi ajoja ei enää järjestetty vuoden 1981 jälkeen. Muualla Suomessa oli ja on kuitenkin ollut matkavenekilpailuja joka vuosi ja nykyään myös Saimaalla järjestetään matkakisoja parin kolmen vuoden välein, lähinnä Imatran veneurheilijoiden toimesta

MUISTOJEN SUUR-SAIMAAN AJOT

Nykyisin järjestettävät Muistojen Suur-Saimaan Ajot on vanhojen Suur-Saimaan Ajojen hengessä ajettava vuosittainen kokoontumisajo nopeahkoille moottoriveneille. Tapahtuma tuo esiin ajojen historiaa nykyhetken trendeillä terästettynä.

 

2007-2017